Leo Stranius

Valtionevosto julkaisi tänään ilmastopoliittiseen selontekoon liittyviä selvityksiä. Lisätiedot ja itse selvitykset löytyvät VNK:n sivuilta:
http://www.vnk.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=236390

Tilanne alkaa olemaan todella huolestuttava. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan päästöjä on teollisuusmaissa vähennettävä vähintään 80-95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Globaalit päästöt pitää saada kääntymään laskuun viimeistään vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä Suomen tulisikin pyrkiä täysin hiilineutraaliin yhteiskuntaan.

Huono uutinen on se, että ilmaston lämpeneminen näyttää jatkuvasti olevan nopeampaa kuin mitä on ennustettu. Erilaiset takaisinkytkennät tekevät tilanteesta entistä inhottavamman. Huomattava osa lajeista tulee häviämään joka tapauksessa sukupuuttoon.

Hyvä uutinen on kuitenkin se, että keinot päästöjen vähentämiseen tiedetään suhteellisen hyvin ja meillä on vielä myös muutama vuosi aikaa tehdä jotain. Ideoita ja teknologiaa on tarjolla yllin kyllin. Ilmastokriisin pysäyttäminen on myös taloudellisesti erittäin kannattavaa.

Hämeessä asia on ymmärretty. Siellä uuden ympäristöstrategian keskeiseksi lähtökohdaksi on otettu ilmatonmuutoksen torjunta. Iltapäivällä olin strategian tarkistusseminaarissa Hämeenlinnassa vetämässä paneelikeskustelua aiheesta: Missä ovat ilmastonmuutosta hillitsevät ja kestävän kehityksen mukaiset toimet ja päätökset Hämeessä? Halua toimiin oli roppakaupalla. Lisätietoja strategiasta täällä: http://www.environment.fi/default.asp?node=21259&lan=fi

Kävin katsomassa Espoo Cinessä John Websterin dokumentin ”Katastrofin aineksia” (http://www.katastrofinaineksia.info/). Dokumentti teki vaikutuksen. Se tekee erinomaisen näkyväksi sen, kuinka järkyttävän riippuvaisia olemme öljystä. Kannattaa lukea ajatukseni myös SLL:n ilmastoblogista osoitteessa: http://ilmastoblogi.wordpress.com/

Viikonloppu sujui mukavasti. Valmistauduin tulevan viikon puhetilaisuuksiin. Kävin juhlimassa Eekku Aromaan valmistujaisia ihanien ihmisten ja herkullisen ruuan kera. Sunnuntaina piipahdin Maan ystävien hallituksen kokouksessa ja kävin katsomassa Websterin dokumentin.

Viikon aikana kävin juoksemassa 60 kilometria ja pyäräilin noin 100 kilometria. Webster sai pohtimaan, mistä oikeastaan voisi vielä luopua. Ehkä lämpimästä vedestä, tai sähköstä. Pitäisikö ainakin sulkea kaukolämpöpatterit ja hankkia tilalle sähköpatterit, jotka saavat energiansa tuulivoimasta.

Perjantaina nautimme Taiteiden yöstä. Piipahdimme Senaatintorilla kuuntelemassa Maria Gasoliinaa (http://www.mariagasolina.net/). Kauneimman musiikkielämyksen tarjosi kuitenkin jousikvartetti Aleksanterinkadulla. Kolme viulistia ja yksi sellisti tekivät pysäyttäviä sovituksia ikivihreistä kappaleista.

Lisäksi piipahdimme Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa lueskelemassa ja selailemassa kirjoja. Kirjat näyttävät, tuoksuvat ja tuntuvat hyvältä. Illan päätteeksi pyörähdimme Töölönlahden rannalla hämmästelemässä kanoottiesitystä sekä tulishowta.

Kaipaan kaupungin kuvassa urbaania katutaidetta. Milloin Helsingin kaduilla nähdään esimerkiksi näitä: http://www.banksy.co.uk/outdoors/horizontal_1.htm

Taide- ja kulttuuri parantaa ihmisten elämänlaatua. Miten viihtyisä Helsinki olisikaan, jos vastaavaa kulttuuritarjontaa olisi useammin. Ihmiset tuntuivat olevan Taiteiden yönä silminähden onnellisia. Niin mekin olimme.

Aamupäivällä kävimme läpi Suomen luonnonsuojeluliiton Eurooppatiedotushankkeen turveosiota. Turverintamalla on tapahtunut viimeaikoina paljon.

Keväällä (23.4.) järjestettiin toimittajille suo-info. Materiaali löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/julkaisut/suo-info/index_html. Keväällä (22.5.) valmistelimme myös yleistajuisen paperin kysymyksiä ja vasauksia muotoon turpeen energiakäytön haitoista: http://www.sll.fi/tiedotus/julkaisut/turpeen-energiakaytto

Lisäksi olemme olleet vaikuttamassa Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan päätöksiin, jossa kaadettiin mm. MEP Eija-Riitta Korholan turve-esitykset.

Suomen luonnonsuojeluliiton ja WWF:n kirje Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnalle turpeen energiakäytöstä 23.6.2008: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/The-truth-about-peat-diesel

Suomen luonnonsuojeluliiton tiedote parlamentin ympäristövaliokunnan äänestyksestä:
Järki ja ilmasto voittivat Europarlamentin turvekiistassa 8.7.2008:
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/turve-envi-080708

Heinäkuussa TEM ja ministeri Pekkarinen olivat kutsuneet EU:n energiakomissaari Piebalgsin Suomeen tutustumaan ”kestävään” turpeen energiankäyttöön. Saimme kuitenkin puhuttua itsellemme erillisen tapaamisen komissaarin kanssa, jonka Jouni Nissinen ja Antti Halkka hoitivat erinomaisesti. Piebalgsille (22.7.) jaettu muistio löytyy täältä:

Suomen luonnonsuojeluliiton muistio turpeen energiakäytöstä energiakomissaari Piebalgsille 22.7.2008:
http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/Memo_Piebalgs_v3.pdf

Iltapäivällä pidimme ilmasto-oikeudenmukaisuusluentokiertueen ohjausryhmän kokousta. Lisätietoja ulkoministeriön varoin toteutettavasta hankkeesta löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/ilmasto-oikeudenmukaisuuskiertue

Olkiluodon skandaali jatkuu yhä uusien ongelmien ja laiminlyöntien tullessa julkisuuteen. Aihetta on pompoteltu STUK:n, TEM:n ja TVO:n välillä. Tilanne ei selvästi ole hallinnassa. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto osallistui kuluneella viikolla (20.8.) keskusteluun:

Olkiluodon ydinvoimalan lupamenettely keskeytettävä:
http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/liitto/2008/olkiluodon_lupamenettely

Kannattaa myös seurata Greenpeacen blogeja aiheesta:
http://blogi.greenpeace-online.net/

Nuclear Reaction:
http://weblog.greenpeace.org/nuclear-reaction/

Aamupäivällä pidimme Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan tutkimusjaoston palaveria oikeusministeriössä. Tutkimusjaosto toimii aloitteentekijänä ja asiantuntijana erilaisissa kansalaisyhteiskuntaa koskevissa tutkimus- ja kehityshankkeissa sekä niiden rahoittamisessa. Tavoitteen a on teettää selvitys kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tulevaisuudennäkymistä sekä suunnitella indikaattoripaketti. Lisäksi on pohdittu aloitteen tekemistä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen perustamisesta.

Iltapäivällä kävimme läpi Suomen luonnonsuojeluliiton Ruuhka-Suomi -projektin ohjausryhmässä menneitä ja tulevia asioita. Lisätietoja Tapani Veistolan ajankohtaissivulta osoitteesta: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/ajankohtaista

Illalla johdin puhetta Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin hallituksen kokouksessa. Kävimme läpi talous- ja työsuhdeasioita sekä aikataulutimme syksyn toiminnan. Tilanne näyttää hyvältä!

Tiistai aamuna pidimme palaveria ViSiO:ssa. ViSiO on käynnistänyt Ilmastonmuutos vapaan sivistystyön haasteena täydennyskoulutuskokonaisuuden. Olen itse mukana hankkeessa yhtenä luennoitsijana. Lisätietoja: http://www.visili.fi/hankkeet_taydennyskoulutus.htm.

Iltapäivällä kävimme läpi Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelusektorin ajankohtaisia asioita yhdessä ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissisen ja ekoenergiavastaava Kaarina Toivosen kanssa. Samalla kävimme läpi myös ydinvoimakampanjavastaavan paikkaan tulleita työhakemuksia.

Näyttää siltä, että ydinvoimakampanjavastaavalle on todella tarvetta. YLE:n Ajankohtaisen kakkosen mukaan Olkiluodon työntekijöille on asetettu tiukat salassapitosäännöt. Ajankohtainen Kakkonen YLE TV2:ssa: http://atuubi.yle.fi/ohjelmat/ajankohtainen_kakkonen

Maanantaina suunnittelimme Ilmastolaki nyt! –tempausta 9.9. eduskuntatalon edessä. Tule mukaan ja ilmoittautu osoitteessa: http://www.PolttavaKysymys.fi/ihmisbanderolli.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiirissä jätimme lausunnon valmisteilla olevasta Hämeen ympäristöstrategiasta. Lausunnon voi lukea täältä: http://www.sll.fi/uusimaa/kannanotot/hameen-ympstrategia. Lisäksi kirjoittelin pari pikku-uutista VegFestistä ja Polttava Kysymys -kampanjasta Luonnonsuojelijalehteen.

Iltapäivällä vietimme toimistolla Katjan ja Astan läksiäisiä. Illalla kävin juoksemassa ja törmäsin matkalla niin Elvikseen kuin Aleksiin ja Nasuunkin. Käpylä on kiva paikka! Annoin haastattelun ruuan ympäristövaikutuksista. Hyvä, että asia on esillä.

Sunnuntaina kävin aamulla juoksemassa. Jossain jalkapohjissa kutittelee oudolla tavalla maraton-juoksu (http://fi.wikipedia.org/wiki/Maraton). Kunto tuntuu olevan ihan kohdallaan ja mitään erityistä harjoittelua ei ehkä tarvittaisi. Vähän vain rytmin ja matkan vaihtelua aamulenkkeihin.

Olen juossut maratonin parikin kertaa (vuosina 1998 ja 2001), mutta ehkä kolmas kerta vielä, nyt vegaanina, tekisi hyvää. Yksi mainio paikka olisi mennä osoittamaan mieltä moottoriteitä vastaan Viiden tunnelin maratoniin (http://www.kisakallio.fi/uutiset/viidentunnelinmarathon.html).

Iltapäivällä olin Tampereella vetämässä VegFestissä (http://www.vegfest.net/) ympäristöpaneelia. Mainio tilaisuus! Toin puheenvuorossani esille ruuan ympäristövaikutuksia, meneillään olevia tutkimuksia sekä keinoja ympäristöystävällisen ruuan edistämiseksi.

Suomessa yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä neljännes aiheutuu elintarvikkeiden kulutuksesta. Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Elintarvikepakkauksiin tulisikin saada ilmastomerkinnät. Ruuan ALV-vero voitaisiin parrastaa ympäristövaikutuksten mukaan. Lihalle, juustolle ja talvella pohjoisessa kasvatetuille kasvihuonevihanneksille taas tulisi asettaa haittavero. Julkisiin ruokaloihin, kuten päiväkoteihin, kouluihin, työpaikoille ja vanhainkoteihin tulisi saada lähtökohtaisesti vain ympäristöystävällistä kasvisruokaa.

Lisätietoja ruuan ympäristövaikutuksista meneillään olevista tutkimushankkeista Suomessa:

Suomen luonnonsuojeluliiton ElintarvikeMIPS-hanke:
http://www.sll.fi/luontojaymparisto/kestava/mips/kotimips/elintarvikemips

MTT:n Foodchain - ympäristövaikutukset ruokakorissa: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Hankkeet/Foodchain/

Mittatikku (YM, SYKE ym.): http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=248986&lan=FI

Illalla olimme Annukan kanssa Kuuran luona lastenvahtina. Puolivuotias tunnistaa jo hyvin ihmisten kasvojen ilmeitä. Itkusta päätellen tuntuikin siltä, että Kuura hiukan vierasti vieraita naamojamme. Kummilapsemme on päässyt aiheeseen liittyvän STT:n videon pääosaan. Käykää katsomassa Kuuraa esimerkiksi Hesarin sivuilta täältä:

http://www.hs.fi/videot/1135238584639

Nautimme myöhäistä aamiaista lauantaina Ulriikan, Silken ja Anna-Stiinan kanssa meillä kotona Käpylässä. En näytä olevani yksin tulevaisuuspohdintojeni kanssa. Aikakautta tuntuu riivaavan se, että monilla muillakin on hakusessa omat tulevaisuuden suunnitelmansa. Päivällä lueskelimme Annukan kanssa lehtiä ja kirjoja. Ohessa mainio poiminta viimeisimmästä Vegaia-lehdestä (2/2008):

”Eläinten syöminen, se on kuin raiskaamista... Molemmissa tapauksissa käydään käsiksi ruumiiseen ilman lupaa. Se on suunnattoman epätoivoista.” Esseisti Antti Nylen, Helsingin Sanomien NYT-liite 17/2008.

Illalla piipahdimme Laurin läksiäisissä. Lapsuudenkaverini on lähdössä vuodeksi Kosovoon. Samalla oli hienoa ja inspiroivaa nähdä muitakin vanhoja tuttuja Hietalahden, Kampin ja Ressun ajoilta. On hauska huomata, kuinka heterogeeninen joukostamme on muodostunut. Ihmiset ovat löytäneet todella erilaisia tapoja olla ja elää. Se on iso vahvuus.

Uutispäivä Demari soitteli ja kyseli näkemyksiä Iso-Britaniassa aktivistien käyttämästä menetelmästä liimautua rakennuksiin, tiloihin tai toisiin ihmisiin.

Oma näkemykseni on, että kettingit ja kahleet toimivat edelleen ehkä paremmin. Liimaamisessa, esimerkiksi mahdollisessa hätätapauksessa, irtipääseminen voi olla vaikeaa. Lisäksi toiseen ihmiseen liimautuminen ei sovi perinteiseen väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen. Saa nähdä milloin toimintatapaa kokeillaan Suomessa.

Hämeen Sanomat taas kyselivat mahdollisista nopeusrajoitusten alentamisesta. Kannatan lämpimästi esimerkiksi 80 km/h kattonopeuksien asettamista. Tämä vähentäisi liikenteen hiilidioksidipäästöjä sekä parantaisi liikenneturvallisuutta. Esimerkiksi Espanja aikoo alentaa nopeusrajoituksia 20 prosentilla ensi vuoden alusta lähtien. Kannattaa tutustua myös huhtikuussa 2008 tekemääni Suomen luonnonsuojeluliiton lausuntoon:

Ympäristövaliokunnalle Liikennepolitiikan linjoista ja liikenneverkoston kehittämis- ja rahoitusohjelmasta vuoteen 2020 (Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle) (pdf-tiedosto) 10.4.2008:
http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/liikennepoliittinen-selonteko-100408.pdf

Aamupäivällä pidimme palaveria ilmastohaastekampanjan tilanteesta. Haastekampanja on saanut kivasti huomiota ja provosoinutkin monia. Lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/ilmastohaaste. Lisäksi kirjoittelin myös Luonnonsuojelija-lehteen Norpan yläfemman sekä ihmettelin Kataisen ja Pekkarisen ydinvoimapuheita Olkiluodon skandaalin keskellä ilmastoblogissa (http://ilmastoblogi.wordpress.com/) .

Sunnuntaina alkoi sepelkyyhkyn metsästyskausi. Kauden aikana murhataan väkivaltaisesti noin 200 000 lintua ihmisen huvittelun seurauksena. Metsästyskausi alkaa kaiken lisäksi aivan liian aikaisin. Monilla kyyhkyillä on edelleen poikasia pesissä, jotka kuolevat emojen tullessa ammutuksi.

Lauantaina siivosimme kotona, laitoimme parvekkeen kuntoon julkisivumaalauksen jälkeen sekä pesimme ikkunan. Iltapäivällä piipahdimme Jounin ja Ainon luona Makriinan 2-vuotis synttäreillä. Sieltä jatkoimme matkaa vielä illaksi Miran ja Elinan 60-vuotisjuhliin keskustaan. Lönnrotin puistikossa muiden pelaillessa petankia keskustelimme fengshuista ja kiinalaisista horoskoopeista.

Sunnuntaina kävin juoksemassa puolimaratonin. Luin läpi ja kommentoin yhteiskunnallisten liikkeiden organistoitumista käsittelevään julkaisuun tulevaa johdanto-tekstiä sekä viimeistelin samaan julkaisuun tulevaa omaa artikkeliani. Lisäksi luonnostelin Alue ja ympäristölehden utopianumeroon tulevaa puheenvuorokirjoitusta talonvaltauksista. Illalla lueskelin Risto Isomäen kirjaa 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen.

Keskiviikkona 6.8. kävimme tapaamassa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Velipekka Nummikoskea. Hänelle jakamamme muistio löytyy osoitteesta: http://www.sll.fi/tiedotus/lausunnot/liitto/2008/nummikoskimuistio.pdf

Illan vietimme oopperatalon rannan Amfi-teatterissa Hiroshiman muistoiltaa. Puhujina olivat Amnestyn Suomen osaston puheenjohtaja Jussi Förbom ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi. Musiikista vastasivat Ninni Poijärvi & Mika Kuokkasen sekä The Black Volvo.

Elokuun 6. päivä 1945 atomipommi tuhosi Japanin Hiroshiman kaupungin ja surmasi noin 250000 kaupunkilaista. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset

Tänään yhden palaverin jälkeen minulle huomautettiin leikkisästi, kuinka vegaani voi käyttää sanaa ”sillisalaatti”. Totta. Kielen käyttöömme ja sen myötä kulttuuriimme on pesiytynyt lukemattomia eläinten hyväksikäyttöä, militaristisia rakenteita tai keinotekoisia sukupuolirooleja/heteronormatiivisuutta korostavia sanoja, joita helposti huomaamattaan käyttää. Esimerkiksi videotykin sijaan on syytä käyttää sanaa videoprojektori ja vaimo/mies on syytä korvata sanalla puoliso.

Aamulla pohdimme Kiimingin ideapark-keskustelua yhdessä Tapani Veistolan kanssa. Veistola laittoikin paikallisyhdistyksille ja piireillemme hiukan ”ensiapua” tuleviin keskusteluihin ja koitoksiin. Kannattaa käydä katsomassa täältä: http://www.sll.fi/luontojaymparisto/maankaytto/ideapark

Päivän kuluessa Länsi-Uusimaa -lehti haastatteli ekomatkailusta. Totesin, että typerintä on lentää viikonloppulomalle kaupunkiostosmatkalle. Ekologisesta lomasta, vaikkapa pyöräretkestä kotimaassa, vierailusta luomutilalle tai junamatkasta Keski-Euroopassa nauttii ympäristön lisäksi myös itse usein kaikkein parhaiten.

Lisäksi valmistelimme ympäristöasiantuntija-harjoittelijamme kanssa ilmasto- ja energiasektorille uutta esitettä sekä valmistauduin huomiseen valtiovarainministeriön valtiosihteerin tapaamiseen. Illalla kävin ruokakaupassa, tiskasin ja lueskelin Risto Isomäen kirjaa 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen.

Perjantaina pyöräilimme Annukan kanssa Karjaalle. Niskaan saimme reilusti piristäviä vesisateita. Majoituimme Samiran ja Arton luona suloisessa 1920-luvulla rakennetussa puutalossa. Saunomisen ja aamuyöhön jatkuneen keskustelun lomassa unohdimme poiketa illalla Faces-etnofestivaaleilla vaikka etäinen rummutus muistuttikin meitä hippifestareista.

Keskustelimme Samiran ja Arton kanssa muun muassa adoptiosta. Miten kukaan voi tehdä omia biologisia lapsia, kun maailmassa on niin paljon jo syntyneitä ihmisiä, jotka tarvitsisivat kovasti kunnollisia vanhempia?

Lauantaina vietimme Annukan 30-vuotispäivää Faces-festareilla. Voisiko olla parempaa ympäristöä juhlille? Etnofestivaali on aistien rajatonta nautiskelua. Herkullisia makuja, hauskoja ääniä, kauniita ihmisiä, ystäviä, liikkeitä ja kuvia, hyviä tuoksuja.

Nautin festereista, joiden pääasiallinen funktio ei ole ördääminen, juominen ja liian kovalla soittavat tusinabändit. Nautin festareista, joissa voi syödä vegaaniruokaa, tutustua järjestöjen viimeisimpiin esitteisiin ja keskustella kepeästi ystävien kanssa.

Sunnuntaina palasimme Helsinkiin. Kävimme Annukan vanhempien ja siskojen kanssa syömässä Pikku-Nepalissa sekä piipahdimme koko porukalla kotona Käpylässä. Illalla kävin läpi sähköposteja. Into on taas hauskan kesän jälkeen kova. Ihanaa kun kaikki aktiivisuus taas alkaa! Paluu töihin on kivaa!

Luonnostelin torstaina taustamuistiota Valtiovarainministeriön valtiosihteerille liittyen kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan sekä sen ohjauskeinoihin. Käytännössä haluaisin nostaa esille neljä pointtia:

- Tuulivoimalle ja bioenergialle markkinaehtoinen syöttötariffijärjestelmä
- Turpeen keinotekoinen tukeminen tulee liian kalliiksi
- Windfall-voittojen verotus mukaan kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan
- Energiatehokkuus ja panostaminen uusiutuviin energiamuotoihin edullisin tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Kirjoittelin myös seuraavaan Luonnonsuojelijalehteen Luonnonsuojelija 2028-palstan uutiset. Tällä kertaa Amazonian sademetsän tuhoutumisesta, kansainvälisestä luonnonvarojen kulutusta koskevasta sopimuksesta sekä lentoliikenteen päästöjen rajoittamisesta.

Lisäksi vastailin Image-lehden toimittajalle vapaaehtoisesta vaatimattomuudesta, askeettisesta hedonismista ja kulutuskarkuruudesta. Tänä päivänä pieni ja vaatimaton on jälleen trendikästä. Aiheesta on tulossa jotain juttua.

Sivusin aihepiiri sivusin taannoisessa Helsingin Sanomien vieraskynäkirjoituksessa: Yksilöllinen kevytaktivismi on uutta kansalaistoimintaa: http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Yksil%C3%B6llinen+kevytaktivismi++on+uutta+kansalaistoimintaa/HS20080701SI1MA015df

Pyörittelimme keskiviikkona Elina Mikolan kanssa näkökulmaa talonvaltauksia käsittelevään puheenvuorokirjoitukseen Alue ja Ympäristö -lehteen. Nähdäksemme talonvaltaukset ovat olleet yksi näkyvä kansalaisaktivismin muoto Helsingissä 2000-luvulla. Kirjoituksemme tarkastelee talonvaltauksia kansalaisaktivismin muotona, jossa luodaan urbaaneja utopioita sekä etsitään vaihtoehtoisia elämäntapoja ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

Talonvaltauksista lisää esimerkiksi Elina Mikolan ja Riina Simosen graduista sekä allekirjoittaneen ja Mikko Salasuon toimittamasta verkkojulkaisusta:

- Mikola: Toisenlainen tila on mahdollinen! Etnografinen tutkielma Helsingin talonvaltauksista: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=18131

- Simonen: Talojen valtaajat - kuudes protestiaalto autonomista yhteisöä etsimässä: http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.phtml?id=18932

- Stranius & Salasuo: Talonvaltaus liikkeenä – miksi squat ei antaudu?: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/talonvaltaus.pdf

Yritin pohtia tiistaina ilmastoystävällisintä matkustustapaa Tukholmaan. Mennäkö lentokoneella vai laivalla. Esimerkiksi http://www.atmosfair.de -laskurin mukaan meno Tukholmaan tuottaa 90 kg/suunta/henkilö CO2-päästöjä eli noin 180 g/km. Vastaavasti VTT:n lipasto-tietokannan mukaan matkustaja-autolautalla matkustaminen tuottaa 318 g CO2 / hkm (http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne_vesiliikenne.htm).

Tiistaina kävimme myös lounaalla Saara Kupsalan kanssa. Keskustelimme Saaran väitöskirja-aiheesta. Samalla törmäsimme yliopiston päärakennuksen ruokalassa opintojaan suunnittelevaan Elina Mikolaan ja vaihdoimme kesäkuulumisa.

Viimeinen lomaviikko alkoi Helsingissä mukavissa merkeissä. Lueskelin Pasi Toiviaisen mainiota teosta Ilmastonmuutos nyt. Kuinka ikinä kehtaamme katsoa lapsiamme silmiin tulevaisuudessa, kun he kysyvät meiltä: Miksi ette tehneet mitään silloin kun se oli vielä mahdollista?

Maanantaina kävin antamassa Pasilan juna-asemalla Ruotsin kielisen radion uutisille haastattelun vapaasta autoedusta. Näkökulmani voi lukea SLL:n ilmastoblogista osoitteesta: http://ilmastoblogi.wordpress.com.

YLE Radio ykkösessä alkukesästä nauhoitettu keskustelu Heidi Hautalan, Erkki Suden ja allekirjoittaneen kanssa sukupolvikapinasta tuli ulos. Ohjelman voi kuunnella YLE:n Areenalta osoitteesta: http://areena.yle.fi/toista?id=1393313

Illalla nautimme Kumpulassa piknik-eväitä ja vaihdoimme kesäkuulumisia Jukan ja Elinan sekä Minnan, Annan ja Tomasin kanssa. Oi kesä.

Itä-Euroopan reissailun jälkeen oli vielä aikaa nauttia viikon verran Suomesta. Helsingissä tapasimme muutaman päivän aikana ystäviä sekä vietimme yhden museopäivän. Käytännössä tämä tarkoitti vierailua Ateneumiin (Pekka Halosen näyttely), Luonnontieteelliseen museoon, Kiasmaan (Notkea katu) ja Kansallismuseoon.

Vetäydyimme pariksi päiväksi myös saaristoon, Högsåraan luku- ja liikuntalomalle. Parin päivän aikana sainkin luettua Esko Valtaojan Kotona maailmankaikkeudessa (http://www.ursa.fi/ursa/julkaisut/5329-15-1/tieto-finlandia.html) ja Ilkka Hanskin Viestejä saarilta (http://www.yliopistokustannus.fi/1kirja.php?isbn=978-952-495-026-8) -teokset.

Högsårassa vieraillessamme saimme samalla ihastella myös saaren kolmea komeaa 2 MW:n tuulivoimalaa (http://www.vtt.fi/kuvat/uutta/Hogsara%20etelasta.jpg). Tuulivoimalat sopivat mielestäni erinomaisen hyvin saaristolaismaisemaan.

Högsårasta pyöräilimme noin 80 km Saloon. Välillä piipahdimme Halikon kunnassa Vartsalassa moikkaamassa Kirsiä, Annaa, Rolfia ja Mauria. Kauniita maisemia.

VR:n suhteen pyöräilijän on turha odottaa mitään muuta kuin paskaa palvelua. Yritimme Salosta päästä pyörien kanssa junaan ja Helsinkiin. Jokaisessa IC-junassa (Pendolinoihin ei pyöriä saa viedä ollenkaan) on kolmelle pyörälle tilaa. Päivän seuraavat kolme junaa olivat pyörien osalta jo täynnä. Onneksi linja-autoissa palvelu on erinomaista ja pyörät saa pakattua mukaan aina tavalla tai toisella. Päätin kirjoittaa palautetta VR:n johdolle.

Viikonlopuksi pyörilimme noin 40 km Veikkolan lähelle Kylmälään Peggyn ja Alen luokse mökkeilemään. Keskustelu oli tuttuun tyyliin intensiivistä ja sivusi kaikkia mahdollisia aiheita aina maailmankaikkeudesta ja ilmastopolitiikasta musiikkimaailman sekä matkailun viimeisimpiin käänteisiin.

Suomessa on kivaa. Lähialuematkailu on ekologista ja helppoa. Vaikka matkailu avartaa, usein luku-, liikunta ja keskusteluloma voi olla reissaamistakin antoisampaa.

Takana lähes kolme viikkoa kestänyt Itä-Euroopan reissu. Yhteensä 19 päivää, 7 maata ja 15 eri kaupunkia. Kaiken kaikkiaan 10 junassa vietettyä yötä.

Reissaaminen herättää aina suhteellisen paljon ajatuksia. Erilaisia maita, kaupunkeja, kirkkoja, museoita ja muita nähtävyyksiä on tullut kuitenkin elämän varrella nähtyä jo ihan tarpeeksi. Pitäisi siis olla aika ihmeellistä, että jaksaisi innostua. Tai vaihtoehtoisesti paikallisia tuttavia ja enemmän aikaa. Tällä kertaa matkalla oli siis poikkeuksellisen paljon saturaatiota ja vähän selviytymisen iloa. Toki matka on kuitenkin aina irtiotto arjesta.

Venäjän kieleen olisi pitänyt panostaa selvästi enemmän. Maailmassa on uskomattoman suuri venäjänkielinen alue, jolla ei monin paikoin selviä millään muulla kuin venäjällä. Olisi pitänyt olla mukana edes joku fraasikirja helpottamassa tilannetta. Pantomiini ei ole suosikkilajini ja kaiken lisäksi olen huono piirtämään.

Ohessa joitakin pikahuomioita ja -havaintoja pitkin matkaa:

Pietari on kaunis kaupunki. Liikenne ja jalankulkijavihamielisyys tekevät siitä kuitenkin epäviihtysän. Palvelukulttuuri Venäjällä on uskomattoman kehnoa. Syvä kollektivismi näyttää heilahtaneen toiseen äärilaitaan eli kovaan individualismiin. Ihmisillä on valtava näyttäytymisen tarve. Korkokenkiä, hummerilimusiinejä, hääjuhlaa ja performatiivisuutta. Metro, aivan kuten Moskovassakin, on kosminen.

Valko-Venäjä on kiinnostava, viimeinen kommunismin ja diktatuurin saareke Euroopassa. Kadut ja talot ovat siistejä. Törmäsimme Valko-Venäjällä ollessamme ainoastaan yhteen ulkomaalaiseen, ja sekin oli todennäköisesti lähetystön työntekijä.

Ukraina on kiva. Kiova on tyylikäs ja rento. Oranssi vallankumous on vapauttanut ilmapiiriä. Odessa sen sijaan on tylsä. Mustassa meressä on toki mukava käydä uimassa, vaikka ei rannalla viihtyisikään.

Moldovassa ihmiset ymmärsivät ensimmäisen kerran reissun aikana englantia. Helpottavaa. Pystyi kommunikoimaan selkeästi ja ihmiset olivat kaiken lisäksi ystävällisiä. Kaunis paikka.

Romaniassa kaikkein kiinnostavinta on Causescun jättämä perintö. Käsittämättömiä rakennuksia ja kummallista arkkitehtuuria. Kommunistinen maailmanvallankumous kääntyi lopulta itseään vastaan. Tuhokapitalismin voittokulku jatkuu yhä. Tuskin kuitenkaan kovin pitkään. Brasovin kaupunki Romaniassa oli upea.

Bulgaria ja Sofia ovat viihtyisiä. Ihania kahviloita ja ravintoloita, joukkoliikennekatuja sekä ystävällisiä ihmisiä ja kivoja paikkoja.

Ateena on oma lukunsa. Acropolis-kukkulan ja muiden upeiden turistikohteiden lisäksi vaihtoehtokulttuuria ja mainio saaristo. Välimeressä uinti oli yksi reissun kohokohtia. Ruoka- ja palvelukulttuuri on huippuhyvää. Mielikuva kuumasta ja kaaottisesti pätsistä ei pitänyt ollenkaan paikkansa. Viihtyisiä kävelykatuja.

Moskova ei vaikuta maailman kalleimmalta kaupungilta, vaikka siellä onkin todella kallista. Hinta-laatusuhde on heikko. Palvelukulttuuri paskaa. Kuitenkin upeita paikkoja ja metro on tietysti kosminen.

Kahden hengen kustannukset reissun osalta yhteensä noin 3500 euroa. Siitä viisumeihin sekä juna- ja bussilippuihin kului yhteensä noin 1900 euroa, majoituksiin vastaavasti noin 600 euroa. Seuraavaksi on syytä sivistää itseään ehkä esimerkiksi luku- ja liikuntalomalla.

Lue Leon kesäkuulumiset myös Vihreästä Langasta:
http://www.vihrealanka.fi/uutiset/ilmastovastaava-stranius-kiertaa-ita-eurooppaa-junilla-ja-busseilla